HJK kulmat - osa 2

Edellisessä jutussa kirjoitin HJK:n kulmapotkuista melko yleisellä tasolla. Nyt ajattelin käydä kulmia läpi hieman tarkemmin ja myös osittain pelaajakohtaisesti. 

Muistutuksena vielä miten HJK:n kulmapotkut jakautuivat tyypeittäin. Eli lähes kaksi kolmasosaa oli sisäänpäinkiertäviä ja näiden kulmien konversio-% oli myös kulmatyypeistä paras. Vastaava järjestys oli myös @Minor_LS:n koko sarjaa käsittelevässä kulmapotkukatsauksessa (https://minorleaguesoccer.wordpress.com/2016/10/21/which-veikkausliiga-team-is-most-effective-from-corners/), eli ulospäinkiertävissä laukausprosentti oli korkeampi ja sisäänpäinkiertävissä konversioprosentti oli korkeampi.

HJK:n kulmapotkujen antajat kaudella 2017

Kulmia antoi yhteensä 11 pelaajaa, mutta jätin Moreloksen nopeana ja lyhyenä antaman kulman pois aineistosta, koska se oli selvästi "ei harjoiteltu" tilanne, josta ei seurannut mitään. Morelos ei myöskään antanut tuon yhden kulman jälkeen yhtään kulmapotkua kauden aikana.  

Kuvassa on esitetty kulmia antaneet pelaajat laskevasti vasemmalta oikealle. Mosa antoi selvästi eniten kulmia. Erityisesti Mosan, mutta osin myös Pirisen kulmat painottuivat alkukauteen (Mosan kohdalla syynä tietysti loukkaantuminen, mutta mahdollisesti myös muut syyt; ks. seuraava kuvio).  Loppukaudesta kulmavastuu jakautui selvästi alkukautta tasaisemmin, sillä niin Schüller, Onovo, Dahlström, Mensah, Lingman kuin Valenĉiĉkin saivat vastuuta vasta kesäkuun puolivälin jälkeen.

Kuvassa pallon koko kuvaa kauden aikana annettujen kulmien määrää. Laukausprosentti (eli kuinka monta prosenttia kulman antajan kulmista johti laukauksiin) on x-akselilla ja konversioprosentti (eli kuinka monta prosenttia kulman antajan kulmista johti maaliin) y-akselilla.

Kuten huomataan, alkukaudesta päävastuussa olleet Mosa ja osin myös Pirinen eivät pääse keskimääräisen konversioprosentin (katkoviiva kuvassa) lähelle. Myöskään Akseli Pelvaksen kulmista ei tullut konversioita tai laukauksia hyvällä prosentilla. Valenĉiĉin, Mensahin, Lingmanin ja Onovon otoskoot olivat niin pieniä, ettei niistä voi tehdä johtopäätöksiä. Schüllerilläkin oli kauden aikana vain 10 kulmaa, joten satunnaisuudella on suuri merkitys. Atom erottuu edukseen enemmän kulmia antaneista hyvällä laukaus- ja konversioprosentillaan. Myös Dahlströmin luvut ovat erittäin hyviä. 

Kulmapotkujen vaarallisuus

Monella pelaajalla annettujen kulmien määrä oli niin pieni, että varsinkaan konversioprosentti ei välttämättä kerro totuutta kulmien vaarallisuudesta. Tätä varten tein omat karkeat arviot kulmatilanteiden vaarallisuudesta asteikolla: 

1. Ei tilannetta / vaaraa
2. Huono tilanne / alhainen vaara
3. Kohtuullinen tilanne / vaara
4. Hyvä tilanne
5. Erinomainen tilanne

Arviossa pyrin huomioimaan tilanteen vaarallisuuden riippumatta siitä tuliko kulmasta laukausta tai ei. Eli esimerkiksi vaarallinen keskitys hyvälle maalintekosektorille saattoi olla kohtuullinen tilanne, vaikka HJK:n pelaajat eivät päässeet palloon sillä kertaa. Maaliodotusarvon (xG) laskemiseksi annoin edellä mainituille luokitteluille myös "oletetut" maaliodotukset, jotka olivat:

  

1. Ei tilannetta / vaaraa = 0
2. Huono tilanne / alhainen vaara = 0,02
3. Kohtuullinen tilanne / vaara = 0,07
4. Hyvä tilanne = 0,20
5. Erinomainen tilanne = 0,40

Koska arviot ovat hyvin karkeita ja subjektiivisia, tästä ei saa tekemälläkään eksaktia tiedettä. Uskoisin kuitenkin, että tämäkin luokittelu antaa kuitenkin paremman kuvan kulmien vaarallisuudesta kuin pelkät laukaus- tai konversioprosentit.

Näihin ei kannata siis suhtautua liian vakavasti absoluuttisina lukuina, mutta ne kertovat joka tapauksessa konversioita enemmän kulmien vaarallisuudesta. Tällä mittarilla Atomin kulmat loivat kokonaisuudessaan selvästi eniten maaliodotusta ja toiseksi eniten / annettu kulma. Kuten edellä todettu, niin vähän kulmia antaneiden osalta näissä sattumalla on iso vaikutus (esim. Valenĉiĉin kohdalla yksi erinomainen maalipaikka aiheuttaa sen, että xG/kulma nousee korkeaksi).

Aktiivisimmat pelaajat kulmatilanteissa

HJK:n kulmapotkuista seurasi laukaus noin 41 % kerroista. Eniten laukauksia kulmista tai jälkitilanteista oli Ville Jalastolla.

Jos katsotaan kulmatilanteita sen valossa, että ketkä HJK:n pelaajista olivat niissä avainasemassa, niin laukausten ja kulmien antajien lisäksi keräsin tiedon siitä, kuka oli ensimmäinen HJK:n pelaaja, joka kosketti palloon kulmapotkun jälkeen (nämä siis vain sellaisia, joissa HJK:n pelaaja koski palloon ensimmäisenä kulman jälkeen, ei esim. maalivahdin nyrkkeilyn tai puolustajan purun jälkeen).

HJK:n pelaaja pääsi ensimmäisenä palloon noin joka toisessa kulmapotkussa. Selvästi aktiivisimmat pelaajat olivat Mensah, jota käytettiin pääasiassa lyhyiden kulmien vastaanottajana sekä Obilor, jota targetoitiin boxin sisällä.